Ilmainen kitaransoitto-sivusto
SoMe

  



Arkisto
Uutisia

 Barre-sointuja osa 1

Barre sointuja

Barre-soinnuilla tarkoitetaan yleensä sointuja, joissa etusormella painetaan alas joko kuusi tai viisi kieltä samaan aikaan yhdellä sormella koko otelaudan poikki.(Todellisuudessa jos kaksi tai useampi kieltä painetaan alas yhdellä sormella, puhutaan Barre-soinnusta.)

Barre-soinnut perustuvat pääasiallisesti avoimiin E- ja A-sointuihin, joissa etusormi toimii tavallaan capona painaen kaikki kielet alas ja sitä myöten transponoiden eli tavallaan ”muuttaen sävellajia” ja sointua eri sävelkorkeudelle.

Miksi barre-soinnut ovat tärkeitä?

Kun opit muodostamaan barré-sointuja, pystyt käytännössä soittamaan minkä tahansa soinnun. Barré-sointujen etu on nimenomaan siinä, että kun opettelet esimerkiksi F-duurin, F-mollin, Fsus4-soinnun, F-maj7-soinnun tai minkä tahansa muun variaation F-soinnusta, osaat myös soittaa esimerkiksi minkä tahansa vastaavan A-soinnun.

Perusidea on, että eri barre-sointuja (esim. F, G, A, C jne.) muodostetaan samalla vasemman käden otteella (sormituksella). Otetta ainoastaan siirretään ylös- tai alaspäin otelaudalla sen mukaan mikä sointu on kyseessä.

Tämä takia on tärkeää opetella kitarasta (ainakin) 5. ja 6. kielen sävelet ulkoa väliltä 0 -> 12, jonka jälkeen osaa muodostaa vaikka mitä sointuja (siis mikä sävel löytyy mistäkin välistä; esim. E-kielen 5. välistä löytyy A).

Seuraavassa on lueteltu matalimman  6. eli E-kielen eri säveliä (ensimmäinen järjestysluku tarkoittaa nauhaväliä):

0.  E
1.  F
2.  F# (Gb)
3.  G
4.  G# (Ab)
5.  A
6.  A# (Bb) (=Suomessa b)
7.  B (=Suomessa H)
8.  C
9.  C# (=Db)
10. D
11. D# (Eb)
12. E

 


Alla edelleen toiseksi matalimman 5. eli A-kielen eri säveliä (ensimmäinen järjestysluku tarkoittaa nauhaväliä):

0.  A
1.  A# (Bb) (=Suomessa b)
2.  B (=Suomessa H)
3.  C
4.  C# (=Db)
5.  D
6 . D# (Eb)
7.  E
8.  F
9.  F# (Gb)
10. G
11. G# (Ab)
12. A

Barre-sointujen muodostaminen otelaudalla

Barré-sointuja voi ottaa esimerkiksi kahdella eri tapaa: joko painaen etusormella kaikki kuusi kitaran kieltä alas, tai painamalla 5 ylintä (siis kielet A, D, G, B (=H) ja e). Riippuen kumpaa tyyliä käyttää, otteet näyttävät hieman erilaisilta.

Täällä on esitelty sekä kuudennelta kieleltä otettuja, että viidenneltä kieleltä otettuja barresointuja. (Todellisuudessa barre-otteiksi voidaan kutsua mitä tahansa sointuja, joissa painetaan enemmän kuin 1 kieli alas etusormella.)

Sointumerkinnöissä X tarkoittaa, että sitä kieltä ei kyseisessä sormituksessa soiteta, vaan se dempataan (kuolletetaan).

Barre-sointuja 5. kieleltä

Kuuntele harjoitusnäyte (Soitettu 5. välistä, niin että perussävel on malimmalla (pa0ksuimmalla) E- kielellä eli: A, A7, A7, Am, Am7 ja Am7).

Harjoitusnäytteen kuusi sointua (sormitusta) on soitettu viidennestä välistä, perus- eli juurisävelen (root) ollessa kuudennella kielellä. Tällöin E-kieleltä on saatu A-soinnun eri variaatioita, jotka ovat A, A7, A7, Am, Am7 ja Am7.  Sekä duuri 7 että molliseiska on soitettu kahdella eri tavalla.

Jos nämä vastaavat sormitukset olisi soitettu esimerkiksi kolmannesta välistä olisi saatu G-soinnun eri variaatioita, 2. välistä Fis (F#)-sointuja ja niin edelleen.

Seuraavaksi otetaan ehkä hieman vähemmän tunnettuja sointuja. Ideana on jälleen tavallaan kaksi tapaa lähteä muodostamaan sointuja. Toisessa on perus- eli juurisävel (root) kuudennella eli matalimmalla kielellä (E) ja toisessa viidennellä eli toiseksi matalimmalla (A).

Kuten edellä, sointumerkinnöissä X tarkoittaa, että sitä kieltä ei kyseisessä sormituksessa soiteta, vaan se dempataan (kuolletetaan).

Barre-sointuja 6. kieleltä

 

Harjoitusnäytteen kolme sointua (sormitusta) on soitettu kolmannesta välistä, perus- eli juurisävelen (root) ollessa kuudennella kielellä. Tällöin E-kieleltä on saatu G-soinnun eri variaatioita, eli Gmaj7, G6 ja G9.

Jos nämä vastaavat sormitukset olisi soitettu esimerkiksi viidestä välistä olisi saatu A-soinnun eri variaatioita, 2. välistä F#-sointuja, 7-välistä B-sointuja (=H) ja niin edelleen.

 

Barre-sointuja 5. kieleltä

Kuuntele harjoitusnäyte. Harjoitusnäytteen kuusi sointua (sormitusta) on soitettu viidennestä välistä, perus- eli juurisävele (root) ollessa viidennellä eli A-kielellä. Tällöin  on saatu D-soinnun eri variaatioita, jotka ovat: D, D7, D7, Dm, Dm7 ja Dm7.  Aivan kuten edellä, sekä duuri 7 että molliseiska on soitettu kahdella eri tavalla.

Jos nämä vastaavat sormitukset olisi soitettu esimerkiksi kolmannesta välistä olisi saatu C-soinnun eri variaatioita, 2. välistä B (= H)-sointuja ja niin edelleen. Kuten huomaat alinta kieltä (E-kieli) ei soiteta, vaan se dempataan.

Tämän harjoitusnäytteen kolme sointua (sormitusta) on soitettu kolmannesta välistä, mutta nyt perus- eli juurisävel (root) on viidennellä kielellä. Tällöin A-kieleltä on saatu C-soinnun eri variaatioita, eli Cmaj7, C6 ja C9.